Sunday, February 22
Greetings from Sherwood
Jippii! Ihan itse tehty neule itselle - ja sellainen, jota olen ihan ylpeänä jo pitänyt kodin ulkopuolella! Nyt kun näitä kirouksia alettiin purkaa, toivotaan, että tämän jälkeen saisin aikaiseksi itselleni lisää muitakin päällepantavia kuin asusteita. On alkanut nimittäin olla todella kova pula yläosista.
Yippee! I must be in the habit of breaking curses - I've knit myself a top to wear in public! I really hope this is the beginning of an era where things other than accessories are accomplished here. Lately, I've found myself in a desperate need of new tops.
Olen aivan erityisen iloinen siitä, että tein neuleen alusta loppuun oman suunnitelman pohjalta ja ilman ohjetta, itselle sopivaksi. Ja siitä, että ainakin itselleni tämä neule sisälsi ihan uutta tekniikkaa, ja siten sain yksityiskohdat aika lähelle sitä, mitä olen halunnutkin. Tässä viittaan lähinnä noihin holkkihihan tyylisiin olkapäänlämmikkeisiin ja olkapään seutuun ylipäätään. Kaulus ei ole ihan täydellinen, mutta sitä en ehkä osaisikaan paremmaksi tehdäkään, joten antaa olla.
I'm especially glad that I've knit this thing all the way without a pattern, based on my own idea, to fit myself. On top, the shoulders were knit in a way that was completely new to me (I won't say nobody else has done this before, but at least I figured this all by myself). The only thing I'd like change a bit is the collar, but I'm not so sure as to how, so it's going to be like this.
Lanka on kivaa ja nättiä. Aika outoa vaan tehdä helmikuun pakkasille hihaton neule pellava-viskoosista. Mutta pitkähihaisen t-paidan ja lämpimän takin kanssa se on kyllä passannut. Kesällä sitä voisi käyttää ilman aluspaitaa.
I like the feel and the look of the yarn. It is odd, I confess, to knit a sleeveless top in the middle of the winter, and to knit it with linen/viscose blend is even more odd. But It has been ok to wear it with a long-sleeved t-shirt and a warm winter coat. And I hope that it'll be ok in the summer, too.
Greetings from Sherwood
Pattern: Oma / My own
Yarn: Grignasco Fuego, about 300 grams
Needles: 4,5 mm Addi circulars
Äiti sanoi, että tulee mieleen Robin Hood. Totta, sitä en ollut tullut ajatelleeksi. Eipä haittaa tipaakaan!
My mom said I reminded her of Robin Hood. I hadn't thought of that, but true enough, I do so to myself, too. That's completely all right!
Sunday, February 15
Breaking the Curse
Tein itse aika paljon joululahjoja. Joihinkin olin aika tyytyväinenkin! Mutta sain otetuksi vain ihan surkeita kuvia. (Kaikista en ottanut kuvaa laisinkaan, oli joulu ja muuta ajateltavaa.) En ladannut niitä edes koneelle. Toivoin, että en saisi aikaiseksi esitellä sellaisia täällä.
I made quite a few Christmas presents by hand. I was also quite pleased with at least some of them! But the pictures I took: horrible. (I didn't even try to take pictures of all of them since it was Christmas and I wanted to keep mys spirit up.) I never uploaded them on the computer. I hoped I could somehow work around showing them here.
Kamera hukkui joulureissussa.
I lost my camera somewhere during Christmas break.
Sain uuden kameran lahjaksi. Se on IHANA. Ihan ensimmäiseksi kuuluu lukea käyttöohje, että kamerasta saa kaiken tehon irti.
I got a new camera. It is simply GREAT. So, the first thing to do is reading the manual, right?
Käyttöohje onkin CD:llä? Voi turhuus. Kuka jaksaa lukea manuaalia ruudulta? En minä ainakaan. Mutta aioin kyllä sitten joskus. Kului viikkoja.
The manual is on a CD? You've got to be kidding! Who reads a manual on the screen? I sure didn't - though I always intended to. Intended for weeks.
Kirjoittelematomuus vieroitti blogistakin. Pitäisi olla jotain tähdellistä sanottavaa. Välillä olikin... Mutta eikö kirjoittaminen vienyt aina niin kauhean kauan aikaakin?
I got alienate d from this blog. I felt like I needed to say something meaningful, now that its been so long... And whenever I thought I got a meaningful thought in mind, I didn't seem to have the time. Didn't it always use to take such a long time to write?
Yksi asia tuli kuitenkin luvatuksi jo kauan sitten: lupasin kirjoittaa simppelit ohjeet edellisessä postauksessa esiteltyyn myssyyn. Joten puran blogikirouksen nyt. Ihan ilman käyttöohjetta otetut kuvatkin latasin jo koneelle. Kaipa joskus täytyy mennä perse eillä puuhun.
I intend to break this blogging curse now. And I will at last do what I promised so long ago: to write a simple tutorial on how to crochet a slouchy hat like mine. I did already upload the pictures that I took without reading the manual. I sort of realize that's how almost everybody would do it, learning by doing.
The tutorial was requested only in Finnish, so I'll write it down only in Finnish. By request I'll translate it into English. But keep in mind, it's only going to be an overview anyhow.
VIRKATTU MYSSY
En määrittele mitään tiheyksiä, langanpaksuuksia tai koukkuja. Koita itse, mikä koukku passaa parhaiten saatavilla olevaan lankaan. Itse käytin Pirtin kehräämön kampalankaa ja neljän millin koukkua.
Ohje kannatta lukea kerralla läpi ja alkaa sitten hommiin: se on tarkoitettu antamaan yleiskuva koko virkkaustapahtumasta, eikä se ehkä siksi etene ihan askel askeleelta.
Aloituskerros:
Virkkaa ketjusilmukoita niin paljon, että ketju ulottuu pääsi ympäri. Jos käytät villaa tai muuta joustavaa lankaa, tee melkoisen tiukka aloituskerros. Myssyn suu venähtää kumminkin hieman.
Tein omaan myssyyni melko hienovaraisen pykäläreunan koristukseksi. Jos haluat omaasikin sellaisen, virkkaa aloituskerrokseen säännöllisin välein pykälä näin: Virkkaa kolme ketjusilmukkaa, kiinitä pykälä kolme silmukkaa taaemmaksi piilosilmukalla. Itse tein pykälän kahdeksan silmukan välein, mutta sopiva etäisyys (sekä näkyvään pykälään riittävä ketjusilmukoden määrä) riippuu tietysti langan ja koukun koosta.
Yhdistä ketjusilmukkajono ympyräksi.
Suora osa:
Koko myssy virkataan kiintein silmukoin aina silmukan takareunaan. Virkkaa noin viiden sentin pituinen suora osa niin, että jokaisen silmukan takareunaan virkataan uusi silmukka.
Lisäyskerrokset:
Lisää seuraavalla kerroksella esim. neljä silmukkaa tasaisin välein. Lisäys tehdään niin, että yhteen silmukkaan virkataan kaksi kertaa takareunaan. Virkkaa yksi tavallinen kerros ja tee toinen lisäyskerros. Sitten kaksi tavallista kerrosta ja vielä yksi lisäyskerros.
Lisäysten määrää miettiessä kannatta luoda silmäys jo virkattuun myssyyn ja miettiä, kuinka monen silmukan verran myssyn haluaa pyöristyvän baskerimaiseen suuntaan. Silmä on tässä paras ohjenuora.
Suora osa:
Virkkaa jälleen suoraa noin viiden sentin verran.
Kavennukset:
Aloita kavennukset hiljalleen ja kiihdytä loppua kohden. Jaa myssyllä olevat silmukat silmämääräisesti kahdeksaan osaan, ja jätä yksi silmukka jokaisen kahdeksanneksen alussa virkkaamatta. Laske, kuinka monta silmukkaa kavennusten väliin jää, ja virkkaa sitten tavallisia kerroksia yksi vähemmän kuin silmukoita oli kavennusten välissä.
Kavenna jälleen jokaisen kahdeksanneksen alussa yksi silmukka. Virkkaa välikerroksia yksi vähemmän kuin viimeksi eli saman periaatten mukaan kuin äskenkin.
Jatka tällä tavoin, kunnes kerros on kutistunut yhtä pieneksi kuin etusormesi ja peukalosi muodostama ympyrä. Kavenna joka toinen silmukka, kunnes reikä on umpeutunut. Katkaise lanka ja vedä läpi silmukasta.
Asettele myssy päähän. Se voi näyttää vähän leipurinlakilta, mutta lyttää siinä tapauksessa lakkia päälaelta taakse päin.
Näin sen suurin piirtein tein! Jos virkkaat oman myssyn, kannattaa tietysti sovittaa sopivin väliajoin. Samat mittasuhteet eivät ehkä passaa ihan kaikille.
p.s. Tein synttärivieraille vaahtokarkkeja tällä ohjeella. (Tässä kuvassa on jämiä, jotka eivät ole erityisen kuvauksellisia - jotkut leikkantuivat kauniimmin.) Päihitinköhän Liinan?
p.s. I made marshmallows for my birthday guests with this recipe. (These are the leftovers, and they really don't represent the prettiest ones I cut.) Thanks for the tip, Liina!
Subscribe to:
Posts (Atom)