Me olemme muuttaneet. Itsemme, kissat, kukat ja pari patjaa. Suuri työ on siis vielä edessä, mutta asettuminen henkisesti uudelle paikkakunnalle on jo iso askel. Se on ollut helpompaa kuin luulinkaan. Kaikki on täällä ihanaa ja kivaa. Tänään kävin lenkillä meren rannassa ja tajusin, että juuri tuota suolaista levän hajua on ollut ikävä, vaikken ole asunut meren rannalla kuin muutamana kesänä. Helsinki!
We've moved. To be exact, we've moved ourselves, cats, plants and two mattresses. There's a whole lot of work ahead, I know, but I feel like I've already adjusted to the new environs and that's a lot, too. It's been easier than I thought. I've felt very happy here. I was jogging on the shore today and I realized that the smell of salty water and alga is just the thng I've been missing. Even if I've only lived near the sea a couple of summers. Helsinki!
Vieraat ihmiset ovat täällä kohteliaita, etenkin liikenteessä. En tiedä, miksi oikein olin ajatellut muuta. Kaupunki tuntuu pienemmältä.
I find the Helsinki people very friendly and polite. The traffic is smooth. I don't know where I got the idea that it would be the opposite. It feels like a smaller city from this perspective.
Kuinkahan iso tekijä kotiutumisessani on ollut kissoillamme? Ne sairastuivat kesän alussa keskeiseen epäluottamukseen ja alkoivat tapella keskenään. Kesän myötä tilanne vain paheni, ja jouduimme eristämään ne ovella. Lopulta nukuimme niiden takia eri huoneissa. En uskonut ihmeeseen, mutta se tapahtui. Uudessa kodissa tytöistä tuli taas sisaruksia, bestiksiä ja parhaita pelikavereita.
I wonder how much of my happiness is due to the recent changes in our cats' behavior. In the early summer, they suddenly lost confidence to each other. The fights got worse and worse and they both stressed a lot - not to mention us. In the end they had to be separated and we had to sleep in different rooms. I didn't expect a miracle to happen, but it did. In our new home the kitty cats are sisters, best pals and playmates again.
p.s. Otsikko viittaa pienentyneeseen neliömäärään, kadoneeseen puutarhaan ja hotellimaiseen kerrostaloon, jossa mistään ovesta ei pääse sisään ilman avainkorttia.
p.s. Trapped, why? We are living in much less space, with 100 % less garden and in a apartment building where you cannot get through any doors without a hotel-like key card.
But still happy.
18 comments:
Onnea uuteen kotikoloon! Ihanaa, että kissat löysivät taas toisensa <3
Voi miten suloisia kissoja! Mikähän niillä oli? Ehkä uusi paikka sai ymmärtämään siskon tärkeyden :)
onnea uuteen kotiin!
Onnea uuteen kotiin. Suloisia kissakuvia :)
Onnea uuteen kotiin! Helsinki ON kiva paikka.
:-)
I'm so happy to see a post from you! It's good to hear you are adjusting to your life in Helsinki. I may have to study up a bit on it now. :)
Minäkin toivottelen onnea uuteen kotikoloon! Hienoa että kisut ovat kaverustuneet uudelleen, lemmikkien keskinäisiä suhteita on niin vaikea ennustaa ja varmasti vaikea ellei mahdotonta myös ihmisen korjata.
Onnea uuteen kotiin! Ehania kissakuvia, hyvä että löysivät taas yhteisen sävelen :)
Onnea ja hyvää oloa uuteen kotiin ja uuteen kaupunkiin. Niin suloiset kissasisarukset!
Muutin kymmenen vuotta sitten Helsingistä Tampereelle. Vaikka viihdynkin Tampereella, niin aina Helsingissä käydessäni ajattelen, että miksi en enää asu täällä...
Toivottavasti viihdytte Helsingissä!
Onnea uuteen kotiin! Talo näyttää kovin tutulta, itsekin viihdyin tuolla muutaman vuoden :-)
Ihanaa, että olet jo asettunut sinne ja Helsinki tuntuu tällä hetkellä kivalta. Iloitsen puolestasi! (Tosin tuo avainkorttijuttu kuulostaa vähän tieteiselokuvamaiselta. ;) )
Itse kävin tänään Amurin Helmessä ensimmäisen kerran (kylläpä todella tunnelmallisen paikan häillenne valitsitte!) ja kävellessäni sieltä Pyynikin näkötornille valitsin taloa, jossa haluaisin asua... Itse taidan olla henkisesti asettumassa tänne Tampereelle nyt paljon paremmin kuin vuosi sitten; hyvä niin.
Vaikka en vaadikaan, että kaikki pitäisivät Helsingistä, olen aina ihmetellyt sitä, miksi ihmisten väitetään siellä olevan niin kylmiä ja hiljaisia. Itse olen kyllä tavannut siellä avoimia ja ystävällisiä tuntemattomia, vaikka kyllähän sinne monenlaista kulkijaa mahtuu. Vaan eivätpä kaikki synnyinkaupunkinikaan kaduilla vastaantulevat niin pikkukaupunkilaisen leppoisia ja rentoja ole...
Niilon mielestä Henssun koti oli "ihana". Voitaisiin tulla koko perheen voimilla käymään joku viikonloppu?
Jaana: Kiitos! Se on kyllä ihanaa. Jaksan hämmästellä sitä veljeilyä ("sisarustelua") päivä toisensa jälkeen. En olisi uskonut!
Liina:Olen joskus kuullut vastaavasta tilanteesta. Joskus se on kestänyt vain yhden hetken ja mennyt ohi, joskus kissat ovat jääneet toisilleen vihamielisiksi, ja ne on ollut pakko erottaa lopullisesti. Luulin, että meidän kohtalomme olisi tuo jälkimmäinen, mutta onneksi ei olekaan!
Tuo "tauti" saa alkunsa yleensä jostain ulkoisesta ärsykkeestä. Meidän kohdallamme se oli vieras kolli, joka tuli pihallemme, kun kissat ulkoilivat. Siirsin kissojen remmiä kädestäni tolppaan, jotta voisin mennä häätämään tunkeilijan, ja jouduin samalla siirtämään kissoja. Siinä kohti jompi kumpi sekoitti ärsykkeet ja hyökkäsi toisen kimppuun. Seuraavilla kerroilla oli aina kyse ikkunasta tulevasta toisen kissan hajusta, lopulta ei tarvittu enää mitään ärsykettä riitaan.
Jossain perheessä kissan takajalkaan jäi tarrarullan palanen (sellaisen karvanpoistorullan), ja se sai kissan rimpuilemaan ja sätkimään siitä eroon. Toinen kissa luuli sitä leikkiinkutsuksi ja säntäsi kimppuun. Siitä se sitten lähti, mutta onneksi (tietääkseni) jäi siihen kertaan.
Kiitokset Kiolle, Annikaisele, Marille, Jatalle ja Merrulille!
Sherri, you should! And if you ever defeat your fear of flying, you're very welcome to visit!
Ekub, näin minäkin ajattelin. Mutta nyt on hyvä tietää, että jos sama tapahtuu uudestaan, ympäristönmuutos voi korjata tilanteen!
Karoliina, ovathan ne eri paikkoja. MOlemmat hyviä omalla tavallaan. Tampereen murre on minusta niin ihanaa, kun sitä kuulee vanhojen ihmisten suusta. Ja se on sellainen kiva pikkukylän ja kaupungin risteytys, jolla on oma henkensä. Mutta kyllä pääkaupungissa silti panostetaan joihinkin tärkeisiin asioihin ihan eri tavalla...
Outi: Onpa yhteensattuma! Tämä on viiteryhmään nähden oikein mukava paikka, ja sijainti on loistava.
Scaredy: Valitsitko sen meidän entisen talon? :) (Siis sitä edellistä edellisen, toissatalon.) Pyynikki on ihana, ja jos Tampereelle palataan, sinne mennään uudestaan. Lisään nyt vielä siihen Tampereen must-listaan ainakin Rajaportin saunan ihan sinua varten. Siellä TÄYTYY käydä, jos et ole vielä käynytkin. Yhteissauna lämpenee lauantaisin. Menen kaverin kanssa tai yksin! Ja Verkarannan käsityökeskuksen, josta saa lankoja tosi edullisesti.
Jep, Hasbu, tervetuloa mimlloin vaan. ilmoitelkaa vähän etukäteen. :)
Vaikka kasvoin Helsingissä, en ikinä kaivannut sinne takaisin. Koen ihmiset siellä useimmiten töykeiksi, mutta on kivaa että sinulla on toisenlaisia kokemuksia.
Onnea uuteen kotiin, taloksi asettuminen uudelle paikkakunnalle on niitä hauskimpia juttuja elämässä.
Onnea uuteen kotiin!
Kerro Helsingille terveisiä, minulla on välillä pikkuisen ikävä lempikahviloita, katuja ja merenrantoja. Minusta taas ihmiset ovat Helsingissä kaikkea muuta kuin kohteliaita julkisessa liikenteessä (tai muutoinkaan)! Ainakin metrossa on sellaista ängentää ja tönimistä, että huh... Täällä Tampereella ihmiset ehkä ovat vähän hitaampia, mutta tulkitsen sen vain sellaiseksi pikkukaupunkimaisuudeksi, en epäkohteliaisuudeksi :)
Hei!
Vähän hitaita kommentteja tulee, mutta pakko vielä näin jälkijunassa kommentoida kun luin nyt vasta kunnolla tekstisi. Itse olen asunut täällä pk-seudulla jo reilut 20 vuotta ja
palautuipa niin elävästi mieleen tuon kommenttisi myötä, että liikennekulttuuri on ihan oikeasti täällä erilainen kuin pohjoisemmassa. Aina kun käyn pienellä kotipaikkakunnallani Satakunnassa välillä suorastaan pelkään autoilla siellä, paljo enemmän kuin ikinä pahimpaan ruuhka-aikaan Kehä I:llä. Siellä lapsuuden maisemissa autoilijat ovat aika ennalta-arvaamattomia ja vilkun käyttö unohtuu usein. Täällä saa aina tilaa kun muistaa sen vilkun. Ja hei, onnea uuteen kotiin. Yritin kuvista selvittää seutua, mutta ei auennut. Meren läheisyys viittaa ehkä itään...? Lisäkuvia odotellaan :)
Post a Comment