Joulu on juhlittu. Uuden vuoden jälkeen ei minusta oikein enää ole joulu, vaikka loppiainen onkin vielä edessä.
Se minun aiempi väsymykseni olikin sairastumisen ensi oire. Nyt on päässä paljon räkää, mutta olen voiton puolella. Millähän vaan saisin loppumaan nämä nenäverenvuodot? Varsinainen riesa.
Aatto Pomppumieli ehti vielä viime vuoden puolella kokeilemaan ihan ensimmistä kertaa, miltä tuntuu mönkiä lumihangessa. Se ei tuntunut oikein kivalta. Paksuissa vaatteissa ei oikein päässyt eteenpäin. Kaiken päälle Aatto oli saamassa sen saman taudin minkä minulla oli. Aamulla oli kova kuume. Ei olisi varmaan hangessa könytty, jos se olisi osattu ennustaa.
Onneksi tauti väistyi sen verran, että päästiin Aaton kummien luokse vastaanottamaan uutta vuotta. Pomppiksen oma tina näytti vähän etanalta (se saattaa ennustaa uusia ystäviä). Minulla oli sähkökitara. Mies sai rahaa, ihan hyvä meidän kannalta. Sain olla kummitytön Tuhkimo-leikissä ensin hyvä haltija ja sitten vielä prinssi, mikä kunnia!
Kuulemma tinan sijasta kauhassa voi valaa myös sokeria. Hyvä idea ja varmasti ekologisempi. Ei kyllä vielä kokeiltu.
No comments:
Post a Comment