Kerran luin, kuinka eräs nainen sai tuttavansa lapsen mökkivieraakseen yön yli. Tämä nainen ei ollut saanut lasta toivestaan huolimatta. Saunan jälkeen hän oli asetellut pienelle vieraalleen valmiiksi puhtaan yöpuvun päälle puettavaksi. Hän mietti, mikä onni on saada auttaa sellainen lapselle joka päivä. Noita pieniä asioita hän ei ehkä koskaan saisi kokea osana omaa arkeaan.
Muistin tuon kauniisti kirjoitetun tekstin, kun laitoin näitä yöpukuja valmiiksi eräänä iltana. Kuvan otettuani sain mennä saunaan hetkeksi ihan itsekseni. Tuntui ihan poikkeuksellisen onnekkaalta.
Eihän tuo yöpuvun pukeminen yleensä ole arjessa mikään kovin romanttinen hetki. Tuota eläinkuvioista pukiessa, lasta jahdatessa ja jalkaa lahkeeseen ängetessä täytyy hengitellä moneen kertaan syvään, jotta pysyisi tyynenä. Se on silti sellainen asia, joka kuuluu tähän hetkeen ja elämään ja pitää kiinni niissä.
Thursday, May 24
Onnenkantamoiset
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
4 comments:
Monta ihanaa kirjoitusta sinulla lähiaikoina. Minulla ei ole enää noin pieniä lapsia ja tuli ihan nostalginen olo.
Piilomajan Kati
Kiva kun poikkesit! Löysin tuon tavan tehdä tällaisia yhden kuvan postauksia, mikä nopeuttaa kummasti hommaa. Siihen liikenee tuo minuutti arjesta.
Kauniisti kirjoitettu ja niin totta.
Minuakin, neljän 4-13-vuotiaan aarteen kiireistä äitiä, tämä kirjoituksesi liikutti. Ihanaa, että osaat arvostaa onnea elämässäsi!
Post a Comment