It's a Girl!

Rakkaat ystävämme saivat sulosen tyttövauvan. Minulla oli puuvillatilkut valmiina, sen kun vaan ompelemaan yhteen.

Dear friends of ours got a sweet little girl. I had the cotton squares already, so I only needed to sew them together.



Tyttövauvan puuvillapeitto
Lanka: Paksu puuvillalanka, jota on ostettu verkosta. Sittemmin on unohdettu sekä langan että kaupan nimi.
Puikot: 6 mm.
Koko: n. 70 x 95 cm

Minusta tästä tuli aika söpö!

Baby girl's cotton blanket
Yarn: A heavy-weight cotton yarn. I bought it online, but forgot the name of the store.
Needles: 6 mm.
Size: appr. 26,5 x 37,4 inches

I'm quite pleased with the result!




Vielä tiedotus kulttuurinnälkäisille tampereenmielisille: Tukkateatterin Zazieta esitetään vielä muutaman kerran tänään ja ensi viikolla. Suosittelen esitystä niille, jotka tykkäävät
- härskeistä pikkutytöistä
- valtavirrasta poikkeavasta teatterista tai teatterista taiteenlajina
- Ranskasta, Pariisista
- elämyksistä.
Täältä löytyy minusta ihan osuva kirjoitus Raymond Queneaun alkuperäisteoksen suomennuksesta.

Tukkateatteri theater group made a fine piece out of Raymond Queneau's Zazie.

What Are Big Sisters Made of?

Mistä on isot siskot tehty? Luulisin, että kullasta. Elleivät ehkä sittenkin jostain paremmasta... langasta.

My guess is gold. Think again, maybe something even more percious: yarn.



Tämä kerä tuli minulle postissa tällä viikolla. Isosiskoni oli sen lähettänyt ilman mitään kummempaa syytä. Siinä on 228 grammaa cappucinonväristä ohuenohutta villaa. Mietin jotain pitsihuivia... Ehkä ihana Ella? KIITOS, sisko!

I got this on the mail this week. My big sister had sent it to me. I'm totally undeserving. There's 228 grams of laceweight wool in shade of cappucino. I'm thinking of scarf of some kind... What about the lovely Ella? Thank you, Sis!

Ilman sen suurempaa aikomusta törsäsin itsekin sitten vielä itseeni. Olen hieman häpeissäni, sillä minun pitäisi säästää sekä lankojen vaatimaa tilaa että rahaa. Mutta Tullintorin Pellavasopessa on loppuunmyynti, enkä halunnut minkään luisuvan nenäni ohi viidenkymmenen prosentin alennuksessa. Kuvat ovat tuossa perässä ihan hiljaa, eikä kukaan edes huomaa niitä.

There's also something I'm a bit ashamed about. I should save both money and space occupied by yarn, but you don't normally see nice wool in a huge sale. So I did a bit shopping myself. I'll put the pictures here but I'll tell them to be quiet. Maybe nobody notices them.




I'll just pretend I sleep here until she turns her back. Those devils are too sweet not to taste them a bit!

It's All about Books

Tarvitsen kunnon puutarhanhoito-oppaan. Sellainen, jossa on kivoja vanhanajan niksejä. Olen tosi kyllästynyt etsimään tietoa netistä ja (mikä vielä ärsyttävämpää!) siemenpussien kyljistä. Jossain asioissa kirjaa ei voi päihittää.

I need a nice big book about gardening. One that will give me handy tricks from the old times. I'm sick of searching for information on the web or, what even worse, on the seed packages. Sometimes, printed word cannot be beaten.



Tarvitsen raaka-aineita. Tuo ihana kirja on ollut minulla jo iäisyyden, mutta lykkäsin sen reseptien kokeilua keittiöremontin loppuun saakka. Sen jälkeen olen vaan ollut kykenemätön päästämään nettishoppaajaa itsessäni valloilleen (kirja ohjeistaa ostamaan monia aineksia netistä). Pelkään, että se voikin olla sitten menoa...

I need ingredients. I have this wonderful book about soap making, but I didn't want to start with the actual business before our kitchen was ready. Since it was, I have been unable to release my inner web shopper (it seems to be the best way to get some of the ingredients). Once I start, I don't know if I can stop.

Ja ennen kuin aloitan, minun on löydettävä jostain tällainen esiliina!

And I really need this kind of apron before I can get going!



On myös eräs kirja, joka tarvitsee lisää lukijoita. Tarkoitan Ron McLarthyn Polkupyörällä ajamisen taitoa. Se on hyvä, hyvä, hyvä. Suosittelen sitä kaikille.

There is also a book that needs more readers. It's Ron McLarthy's the Memory of Running. It is very good. It needs no more adjectives.



Tuon kirjan olen itse puuhaillut kummipoikaani varten. Mutta kuten kuvasta näkyy, se ei ole vielä kirja. Olen puunninnut erilaisia vaihtoehtoja ja tullut siihen tulokseen, että minun on ostettavan ikävä laminointilaite itselleni, jotta saan sen valmiiksi.

The one above is a book to be made by me. I made it for my godson. It is waiting for me to get a laminatting machine from the store. But I really, really don't want another gadget...



Mari kertoi, että kirjahyllyjen järjestely värien mukaan on nyt kuuminta hottia. Olen tainnut siinä mielessä matkustaa ihan muodin aallonharjalla, täältä kun sellainen järjestely löytyy jo. Sain pitkästä aikaa kirjat hyllyyn, kun remontti taannoin saavutti auvoisen välivaiheensa. En ole kovin tyytyväinen juuri mihinkään tässä hyllyssä, joten ei haittaa, vaikka väritkään eivät menneet nyt ihan nappiin. Joskus ne saattavat löytää tiensä ihan eri hyllyyn, ihan eri huoneeseen.

Mari told that the hottest fashion this season is to organize books by colours. I can't resist showing that I have done it already. I didn't get them there all that well this time, but I don't care. The whole book shelve bothers me badly, and I'm thinking of laying the books somewhere else on something else. But I haven't got that energy peek right yet.

Easter Time Love (And the Results of It)

Pääsiäisen alla monissa kodeissa otetaan vastaan pupuvieraita. Niin myös meillä. Panin lehteen ilmoituksen, jossa pyysin tupakoimatonta ja kissojen kanssa hyvin toimeentulevaa pupua tulemaan hyvissä ajoin pääsiäisen alla ja viipymään vielä seuraavankin viikon. Sukupuolella ei ollut väliä, kunhan pupu osasi munia.

Luoksemme saapui tämä viehättävä pupuneito koreineen. Hänen nimensä on Minni ja hän osaa neljää kieltä - äidinkielensä pupun lisäksi ihmistä, kissaa ja tipua. Hän lukee lisäksi parhaillaan noidan alkeita. Hän tulee erittäin hedelmällisestä suvusta ja oli valmis aloittamaan työt heti.

Many families accept bunny guests at their home on Easter time. So do we. I put an add on the paper saying that we'd like a single bunny (non-smokin, cat-liking) to come visit us before Easter and to stay for a week after. Gender didn't count as long as egg-laying was good.

It didin' take long before we got this lovely female visitor. Her name is Minni. I was impressed by her language skills - she masters Bunny (mother tongue), Human, Cat and Chick and she is currently learning Witch. She said her family is very fertile and she was ready to start working immediately.



Mutta miten tämä homma yleensä oikein menee? Olisiko minun pitänyt pyytää lähettämään hakemus? Millä muutoin voin varmistaa, että luoksemme tulee vain yksi munakone? Eipä aikaakaan, kun löysin tämän hiipparin keittiöstä:

But I guess I hadn't figured it out just right. I maybe should have asked for an application, or how else would you make sure that no more than one came? It didin't take long before I found this guy stalking in the kitchen:



Tämä pupu on Jeppe. Hänen luonteestaan kertoo aika paljon se, että hänet valittiin Seitsemän pupupäivää -lehden äänestyksessä turhimmaksi pääsiäisjulkkikseksi. Mutta minkäs teet, en hennonut häätää häntä pois, ja sain itse kärsiä seuraamukset. Vähän ajan päästä näin hänen jo hierovan tuttavuutta Minnin kanssa. Ja tyyppillisen maalaispupun tavoin Minnillä oli heti polvet vetelinä. Arvaattekin loput.

His name is Jeppe. I had seen his face on some Easter magazines and on one of them, he was credited with a very questionnable title "the vainest eastertime celebrity". I guess it was all my fault, all that happened afterwards. I didin't have the sense to drive him away and of course, he started talking to Minni. And you know well that a country girl like Minni can't resist charm of his kind!



Minnillä on kädet täynnä töitä näiden pienokaisten kanssa. Ja niin on minullakin, sillä kokemukseni lapsenhoidosta ovat vaatimattomat. Onneksi munia ei näy enää missään (yritin popsia kaikki sitä mukaa, kun löysin niitä). Eikä näy muuten Jeppeäkään. Pitäkää varanne, jos hän ilmestyy teidän nurkillenne!



Minni has a handful with these little ones. And so do I, as I try to help her (my experience in child care is limited). I think I helped her the most by trying to eat all the chocolate eggs I ever saw. Now I think that they're finally all gone for this season. And could you believe (I bet you could), so is Jeppe. Beware, if you see him!




Wait a minute, where did the chicks come from?

Minun sydämeni taas veivät pääsiäisenä auringonkukkatilkut. En pysty lopettamaan niiden tekemistä.

I can't stop making these sunflowers. I guess they're my Easter time love.

Cheap Pleasures

Tässäpä oiva niksi: Jos kissasi kaipaavat kuntoilua, kävele tai juokse ympäri asuntoa päättelemättömät villasukat jalassa. Oma koordinaatiokykysi paranee, kun väistelet jaloissasi pyöriviä retaleita! (Näitä kuvia otettaessa tilanne ei ole ihan aito. Edes jonkinmoisen fokuksen takaamiseksi liikkeiden oli oltava maltillisia, mikä kyllä näkyy innostuksessa.)

A free hint: If your cats need excercise and you yourself have a pair of socks with undone yarn ends, walk or run aroud the house with the socks on. It'll be fun trying not to step on a cat! (The photos are framed and it shows - he had to be standing almost still to get any focus on the pictures.)







Madder Ribbed Socks
Ohje: Knitting Vintage Socks by Nancy Bush
Lanka: Luonnonvalkoinen Nalle, 101 grammaa.
Puikot: 2,5 mm.
Muutokset: Jouduin lisäämään muutaman silmukan, koska minulla ei ollut sopivampia puikkoja. Neuloin saumaraidan koko kantapohjan ajan. Kavensin jalkaterää hieman ohjetta hitaammin.



Madder Ribbed Socks
Pattern: Knitting Vintage Socks by Nancy Bush
Yarn: Off-white Novita Nalle, 101 grams
Needles: 2,5 mm
Adjustments: I had to add four stitches to the pattern to make it suitable for a man. Adjusting needle size would have been enough, but I didin't have the right size of needles. I continued the whole foot section with the seam stitch that should have ended at the heel. I did the decreases on the foot bit more rarely than called for.





Nurja puoli näyttää niinikään kauniilta. Eikä itse asiassa mikään estä pitämästä näitä väärinpäin!

The wrong side is as pretty as the right side. You could actually decide to wear them this way!

Ma, where did you put the string?

Ethical Advicement Needed

Aiemman postini kommenteissa Kati kirjoitteli, että häntä kiinnostaisi auringonkukkapeiton ohje. Peiton tehnyt henkilö ei kuitenkaan elä enää, enkä tiedä, oliko hänellä alun perin edes kirjoitettua ohjetta. Ohje saattaa olla yhdysvaltalaista kansanperintöä tai jopa hänen omansa, enkä tiedä ketään, joka osaisi auttaa minua ohjeen etsinnässä.

Malli ei kuitenkaan ole mitenkään monimutkainen, joten lupasin Katille yrittää koota ohjeen mallista itse. Olen siinä nyt jotenkin onnistunutkin. Tarkemmin sanoen olen onnistunut virkkaamaan hyvin samannäköisiä auringonkukkatilkkuja, joissa on todennäköisesti käytetty aika lailla samaa tekniikkaakin. Minun täytyy enää opetella, miten tuollainen virkkausmalli kirjoitetaan ylös.



On the comments of my previous post, Kati wanted to know if I knew where to find the pattern fo the sunflower blanket. I don't, since the person who made it has passed away long ago, and I don't know who to turn to. It may even be that there never was a written pattern. It may be a traditional Texan blanket, since sunflowers are so common over there. Who knows? (If you do, please, tell me!)

I promised, however, that I would try to examine the blanket and make up the pattern myself, since it is quite simple. And so far I've managed to crochet flowers that seem alike the original ones. I still need to come up with the written pattern.



Nyt minulla on pulma: Saanko julkaista täällä blogissani tuon valmiista peitostani apinoimani mallin? En haluaisi tehdä mitään laitonta enkä toisaalta edes mitään eettisesti kyseenalaista. Olen kuitenkin matkinut mallia niin paljon, että olen esimerkiksi laskenut silmukoita siitä ihan manuaalisesti. Kyseessä ei ole siis luomani malli eikä sen puoleen edes malli, joka olisi vain inspiroitunut olemassaolevasta mallista. On vaan harmi, kun en tiedä, onko tuolla alkuperäiselläkään mallilla tekijänoikeuksia. (Kati, lähetän sinulle joka tapauksessa ohjeen, kun olen saanut sen ylös. Siitä en koe mitään tunnontuskia.)

I'm facing a problem: I'd like to publish the pattern in my blog, since it may interest someone else, too. But I don't know if I lawfully (or ethically) can, since I haven't made up the original pattern, and I've copied it as much as I ever could. What do you say?




Varoituksen sana: Kukat ovat tosi addiktiivisia ja nopeitakin tehdä. Taidan joutua etsimään sisäistä hippiäni tai jopa country-tyttöäni, sillä aion jatkaa tilkkujen tekoa ainakin jonkinmoiseksi huiviksi saakka.

A word of warning: these flowers are addictive in the strongest sense of the word. I'm making a journey to my inner self to find a hippie or at least a country girl there, since I might end up with a multi-coloured sunflower scarf.