My Favourite Place

Oma kuisti on paras ja mukavin paikka maailmassa. Siellä istuessa arkisinkin asia tuntuu juhlalta. Ja se on älyttömän lämmin paikka!

Our front porch is the best place in the world. It turns the most ordinary things into everyday luxury. And it is so warm, so warm!





Kun minä paahdan auringossa, kissat oleilevat vähän viileämmällä nurmikolla.

While I bath in the sun, the cats enjoy the freshness of spring grass.



Tänään kuisti pukeutui juhla-asuun.

In celebration of May the first, the porch got a more festive outfit.

Nighttime Snack

Joku on puputtanut kohta kaikki krookuksemme suihinsa! Vain varret jäävät, joskus muutama terälehtikin. Minulla on aavistus, kuka on öinen syöpöttelijä. Se taitaa olla vahtirusakkomme! Mutta mikä on saanut sen tänä vuonna niin nälkäiseksi, että kukat menevät parempiin suihin? Aiempina keväinä kasvit ovat saaneet kasvaa. Takapihalla on toistaiseksi enää muutama yksilö elossa. Onneksi sinililjat eivät kelpaa ollenkaan.

Someone has been hungry enough to eat out our crocuses one by one, night by night. I suspect the Bunny the Brown Hare, who has occupied himself as our house guard. But why? He didn't care for flowers before! There are still a few individuals left on the back yard but come tomorrow, they may be gone. Luckily, the scillas at least are left in peace.



Myöhästyin vähän Elisan keltaisesta haasteesta, mutta tässä ovat minun keltaiset kuvani silti. Keltainen on ihana väri ja sopii ihanasti kaikiin keväisiin kukkiin.



Elisa asked for yellow pictures. The challenge is over already, but I'd like to share my yellow crocuses anyway. Yellow, flowers and spring. What could be more refreshing?

Help Yourself Some Flowers for Breakfast

On kevät. Sen huomaa, kun yrittää syödä aamiaista keittiön pikkuruisen pöydän ääressä. Siihen ei lautanen mahdu! Siinä on juuri ja juuri tilaa kahden kissan mutustella herneenversoja. Tai ei niinkään, sillä välillä ruukut kolisevat lattialle.

It's spring. You can tell by looking at our tiny kitchen table. There's no room for eating. There's barely room for two cats to sit and chew on the pea sprouts. Or not, since they occasionally drop down a plant or two.



Pöydällä oleva paperilappunen on tulokseni pikavärianalyysistä. Eurokankaassa minut kiskaistiin peilin eteen istumaan ja edessäni liehuteltiin erivärisiä kankaita. Se oli kyllä ihan kivaa, mutta minua hiukan hämmensi, että monet analysoijat olivat epävarmoja, olenko lämmintä vai viileää tyyppiä. Olen kyllä aina tiennyt olevani lämmin, ja siihen tulokseen asiantuntijatkin lopulta päätyivät. Näytän ihan kamalalta kylmissä väreissä!

The little piece of paper on the table is the result I got in a free colour analysis I was in at a fabric store today. I enjoyed the quick test, but I was suprised that the experts first doubted if I'm a warm or a cold colour type. I've always known that I wear warm colours best, and so did the analysists, too, after giving it some thought. I really look dreadful in bright, cold colours!


--

En kestänyt katsoa tyhjää valokuvanpaikkaa Ravelryssa, joten latasin Flickriin pari kuvaa häähuivistani ja siinä samassa koko asusta. Soutaa, huopaa! Jouduin rajaamaan kuvia aika paljon, joten jätä ne nyt joka tapauksessa sinne vain.

I hate to see a blank picture space on my Ravelry projects page, so I gave up and uploaded some pictures of my wedding dress on Flickr. I swear this was the last time i changed my mind! I had to crop the pictures quite a bit, so I won't show them here.

Like Daughter, Like Mother

Eipä taida sukkahuluus hellittää minullakaan.

I doubt I will heal from the sock fever any time soon, eather.



Noro socks
Pattern: Improvised toe-up
Yarn: Noro Kureyon Sock Yarn
Needles: 2mm

Like Mother, Like Daughter

Meillä on ainakin yksi villasukista villiintynyt minun lisäkseni. Pikku kissaseni! Häntä varten täytyy aina olla villasukka makuuhuneen matolla. Mihin sukkani asetan, siitä tulee Putjakkeen uusi nukkuma- ja vartiopaikka.



Besides me there's one in my family who's crazy about woolen socks. My little cat! She needs to have a sock on the bedroom carpet for her to guard and sleep on.



Näin keväällä on kivaa taas katsella, kun kasvit lähtevät käyntiin. Appelsiinipuu tekee lehtiä tosi kivannäköisellä aukirullausmenetelmällä!



I like to watch plants grow in the springtime. It's fascinating to see how the orange tree folds its leaves open!



--

Taisin sanoa, että näyttäisin vähän lisää hääkuvia piakkoin. Olen nyt katsellut kuvia ja olen niistä oudolla tavalla mustasukkainen. Kaikki oli kovin yksityistä ja kaunista. En ole ainakaan vielä valmis lataamaan kuvia kaikkien nähtäville. Ehkä joskus.

I think I mentioned before that I would show some more wedding pictures soon. I'm sorry, but I've thought about it and come to a conclusion that I won't do it in the near future. I need to cherish the happy memories privately. Maybe later.

Birthday Boy

Terholla oli synttärit. Annoin lahjaksi sukat, ja annoinpa päättää itse mallin ja langankin. Eihän se kilkuttelu sitten oikeastaan ollut enää homma eikä mikään!

It was Terho's birthday. I gave him a pair of socks, the pattern and yarn for which he got to choose himself. The actual knitting isn't that big of a job when someone else has done the decicion-making.



B-day-socks Pattern: Gentleman's Fancy Socks, Knitting vintage socks by Nancy Bush
Needles: 2 mm
Yarn: Trecking pro natura (wool-bambu-blend)

Tämä malli on ollut yksi suosikeistani Knitting vintage socks-kirjassa. Sehän näyttää ihan kivalta ilman jalkaa! Kivaa oli tehdä. Tein kyllä kavennukset eri sukissa vähän erilailla ja molemmissa erilailla kuin ohjeessa. Mutta eipä siitä mitään näkyvää haittaa tullut.

This is one of my favourites in Knitting vintage socks. It actually looks nice even in the book with no feet inside the sock! It was an enjoyable knit. I messed up the decreases on both legs, and in different ways, but I don't think you would even notice.



Olen neuloskellut ensimmäistä kertaa sukkaa väärästä päästä. Käyhän se näinkin, mutta aika näyttää, tuleeko tästä tapa. Lankana on Noro Kureyon Sock Yarn, jonka yltiöantelias siskoni toi minulle tuliaisena valtameren takaa (muun muassa!). Huh, miten addiktoiva lanka. Aina täytyy neuloa vähintään seuraavaan värinvaihtoon saakka, ja sitten vielä seuraavaan...

I've been knitting a sock toe-up for the first time. I guess it is all right, but time will show, will it be a favourite. The yarn, Noro Kureyon Sock Yarn, was generously donated by my sister. She brought it (and much more!) for me from her visit to the states. I must admit, the dye makes it a very addictive yarn to knit. I'll just knit until the next colour change, or the following after that...


--

Vielä pikku vinkki: Kävin äskön katsomassa Ismo Alangon ja Teho Majamäen upeaa konserttia Tampere-talossa. Jäin siitä ihan sanattomaksi. Voin lämpimästi suositella kaikille! Duo soittaa vielä Iisalmessa, Oulussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Mikkelissä ja Joensuussa.

Happiness

Hääsukat
Malli: Twinkleberry
Lanka: Teetee Alpakka
Puikot: 2,5 ja 2,25 mm
Muutokset: Aloitin isommalla silmukkamäärällä ja tein nirkkoreunan varteen. Kaventelin silmukoita mallikuviossa niin, että sitä tuskin huomaa. Tein pidemmät varret. Kavensin aika paljon, ja päädyin sekä alkuperäistä pienempään silmukkalukuun että pienempiin puikkoihin, koska halusin sukat, jotka mahtuisivat pikkukenkiin. Ja ne mahtuivat! Alpakka lämmitti suloisesti vihkitoimituksen ajan, kun olimme ulkona. Sisällä otin ne kyllä pois, koska kengät pääsivät paremmin oikeuksiinsa ilman.



My wedding socks
Pattern: Twinkleberry
Yarn: Teetee Alpakka
Needles: 2,5 and 2,25 mm
Modifications: I started with a larger number of stitches and made a different kind of a cuff. I decreased slowly in the pattern so that you, in my opinion, hardly notice the decreases. I made the leg part a bit longer. I ended up with less stitches than in the pattern and smaller needles because I wanted to have socks that would fit in my fancy shoes. And they fit! Alpaca socks were lovely and warm during the outside ceremony, but I took them off when we went inside. My shoes, after all, looked the best without the socks.



Jotkut kuulivat häistä muita reittejä (katsopa Hasbun tekemät kapiot) ja onnittelivat kommentteihin. Kiitoksia! Sanotaan, että onnea tarvitaan, mutta juuri nyt tuntuu, että sitä on jo aika paljon.

Laitan piakkoin lisää kuvia!



Some found out about the wedding through different channels (look at the gifts we got from Hasbu) and sent me their well-wishes via e-mail. Thank you very much! I'm sure I'll need them one day, though right now, I am almost bursting from all the happy feelings.

I'll soon post with more photos and you'll see the rest of my outfit!