Tea Time!

No niin, napit ovat vaihtaneet paikkaa ja istuvuus on heti huomattavasti parempi. Hihatkin lyhenivät juuri sopivasti. Kokonaisuudesta tuli heti vähemmän rouvamainen (En keksinyt parempaakaan termiä. Rouvuus on kyllä ihan hyvä juttu!) ja enemmän itämainen. Tämä päällä tuntuu sopivalta hörppiä vihreää teetä.

The buttons are now where they should be and the fit of the cardi has much improved. Also the sleeves are now shorter! The overall image is more oriental and less... mrs-like (hmm... I couldn't think of a better term, though I am absolutely for marriage and ladies). Wearing it, I got an urge to start drinking green tea.



Oikein huvittaa, kuinka kiire oli saada villatakki valmiiksi - ei ollut aikaa edes ohjetta katsoa. Ihmettelin vain, että kaulus käyttäytyy jotenkin oudosti mielikuviini nähden. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin, koska tykkään tästä oikein paljon.

I'm kind of amused of how much in a hurry I was to finish this - I guess I thought I didn't have time to look at the pattern pictures. I just wondered that my collar turned a bit odd in comparison to my memory images. But all is well that ends well, and so it is here.

Yksi uusi ongelma syntyi tuosta nappilistan siirrosta. Se näkyykin parissa kuvassa. Tällainen systeemihän vaatisi oikeastaan kaksirivisen napituksen, että alempikin lieve pysyisi paikoillaan eikä roikkuisi rumasti. Taidan lisätä etupaneelin alle vielä piilonapin tai -nepparin.

One new problem emerged in the otherwise happy modulation. The left front panel (that stays to the back when the cardi is buttoned up) won't stay in its' place. It will need something extra on the edge. I may sew one extra button or a popper on the reverse side.

Instant Relief

Tämä villatakki syntyi nopeammin kuin pari sukkia. Hauskaa ja joutuisaa!

This cardi was a quicker job than a pair of socks. I speeded my heart out and liked it a lot!

Unohdin tehdä napinlävet toiseen etukappalesta, joten virkkasin ne kappaleen reunaan ketjusilmukoin. Sääli tietysti sinänsä, että yläosaan tuli sen myötä vähän lisää liikatilaa. (Mutta nopeuden hurmassa en voinut tehdä peruutusliikkeitäkään.) Leveähelmainen neule saisi sisältää kontrastiksi edes yhden niukan kohdan, mikä ei tässä nyt oikein tapahdu. Etenkään kuin hihatkin ovat selvästi aiottua pituutta (3/4) pidemmät. Ihan ohjeen mukaan neulottuna ja ymmärtääkseni melko standardipituisiin käsiin.

Edit. Ja juuri nyt vasta huomasin, että napit olisi kuulunut kiinnittää ihan eri kohtaan takkia. No ilmankos, siitähän tulee paljon hienompi niin! Laitan lisäkuvia kunhan on taas vähän valoisampaa.

I forgot to knit the buttonholes up front, so I crocheted them on place afterwards. In all that speed I couldn't turn around and frog any, even a little. Of course that made the upper part a bit roomier, which it didn't need. The a-line would, of course, look much better if there were some tightness to give contrast, but let us not be picky about that. I do, however, wonder how long the 3/4 sleeves look on me; I thought my hands were quite the regular lenght.

Edit. Just now I realized that the buttons should have been placed in a way different place. That will make all the difference! (I can't believe I didn't look at the pattern picture before.) I'll add pictures when it's a bit lighter again.




Löydän aina jotain napisemista, mutta kaiken kaikkiaan tykkään kuitenkin neuleesta hirmuisesti: Sen mallin yksinkertaisesta näyttävyydestä sekä langasta ja etenkin sen väristä. Puhdas harmaa vie kaiken värin kasvoiltani, mutta tässä on hienovarainen ruskea taustasävy, joka pelastaa kaiken!

All in all, I am absolutely in love with this! I like the simple but showy idea of the pattern, the yarn and especially its color. I don't usually look well in gray, but this one has a lovely brownish undertone that sits me quite well.

Pidän tätä varmaan lähinnä välikausi- ja kesätakin korvikkeena, koska näin paksut neuleet ovat yleensä vähän tukalia takin alla.

I suppose I'll use this as a light jacket when it gets a bit warmer, since I don't like to stuff a thick cardi underneath a jacket.



Pattern: 103-1, Drops design
Yarn: Second-hand-wool (100%)
Needles: 8 mm.

Thank you, Nasti, for inspiration!

Color Theraphy

Joululomalla tuntui sopivalta neuloa vaihteeksi hyväntekeväisyyteen. Sain ison kasan menneiltä vuosilta ylijääneitä lankoja, ja kilkuttelin niistä aivottomasti tilkkuja vaaka-keräystä varten. Ehkä vähän liiankin aivottomasti, sillä kaiki tilkut ovat keskenään aivan eri kokoisia. Mietin tässä juuri, että pitäisiköhän niihin nyt neuloa välikappaleitaja koota vielä kaikki se, mitä on tähän mennessä saatu aikaan.

Christmas time seemed suitable for some charity knittig. I got a huge bag full of leftover yarns from the 80's, so I knitted on some blanket squares with my brain switched off. And you can really tell, because not one of the squares turned out the same size as the others! I'm considering knitting some spare peaces and then unifying them as a small blanket.



Mutta se oli kivaa! Sain tehdä mitä erikoisempia tilkkumalleja ja väriyhdistelmiä. Tein aikamatkan 80-luvulle ja muistin yhtäkkiä, että pienenä persikka oli lempivärini (hui!) ja ruskea oli kuraa. Kuvissa on vain esimerkkejä, sillä tilkkuja syntyi aika hurjasti!

But I had lots of fun! I could experiment with colours and shapes and the feel of the 80's. I remembered, that when growing up, peach was my favorite color (!) and brown was on the list of the least wanted. The pictures only show some examples of the squares.



Lankojen joukossa oli hurjasti samanvahvuista, eriväristä puuvillaa. Niistä virkkasin iteselleni kauan kaivatun penaalin (edellistä ei kehdannut ottaa julkisesti esille) ja Hasbulle pussin, jota voi käyttää meikkien tai jokin muun pikkutilpehöörin sälyttämiseen.



I also got a lot of cotton yarn in same weight but different colors. I chrocheted a pen case fo myself (I was in need - I couldn't show my old one publicly) and a make-up-bag (or whatever) for Hasbu.



Olen muuten alkanut epäillä, että meillä on koita! Jo kahdessa villaisessa pipossa on ollut epäilyttäviä reikiä. Mitään hyönteisiä ei kuitenkaan näy. Pitäisikö tehdä kaiken varalta isku niitä vastaan?

You know, I've started to think that there are moths in the house! I found some suspicious-looking holes on two woolen hats already. But I haven't seen any insects. Hey, all the moth specialists out there - what do you suggest I do?

Christmas Present to Self

Tein yhden joululahjan itsellenikin: Nancyn Gentlemannin iltasukat. Tarvitsin uudet ohuet sukat ja päädyin toteuttamaan tämän mallin oikeastaan uteliaisuudesta: Netistä löytyi hyvin vähän tällä mallilla toteutettuja sukkia. Kirjan kuvastakin on aika vaikeaa saada selvää, koska sukat on toteutettu tummahkolla värillä.

I did make one present for myself: Nancy Bush's Gentleman's socks for evening wear. I was in need of new socks and I ended up knitting these almost purely out of curiosity. The picture on the book doesn't tell a great deal about these, nor did I find very many finished sock of this type online. So I had to give them a try to see what they are like!



En ollut aloittaessa ihan varma, onko malli ihana vai kamala, mutta olen tykännyt kovasti käyttää näitä. Pitsimalli aukeaa hieman jalkaan pantaessa ja nurjat kerrokset tuntuvat kivalta käteen. Ohut pirkkalanka teki ihan kivaa pintaa tiukalla käsisalalla ja 2,25 millin puikoilla. Sukkia muutaman viikon käyttäneenä olen kyllä taas vähän sitä mieltä, ettei pirkkalanka ota kulutusta kovin hyvin vastaan.

When I started, I didn't know whether these were hidious or lovely, but since they were finished, I've really liked to wear them. The lace opens up nicely when worn, and I like how the texture feels on fingertips. I used Ohut pirkkalanka and it worked nicely with size 1 needles, but sadly, it doesn't like a lot of wear. You can already see the socks aren't new.



Gentleman's socks for evening wear
Pattern: Knitting vintage socks by Nancy Bush
Yarn: Ohut pirkkalanka
Needles: 2,25 mm / size 1

Muutokset: Aloitin 72 silmukalla, tein pari kahdet kavennukset enemmän ja vielä sen jälkeen pari ylimääräistä mallikertaa, jotta nilkan suorasta osasta tulisi vähän pidempi.

Modifications: I started with 72 stitches, made a couple of extra decreases and added two or three pattern repeats on the ankle.

The Universe Stroke

Kissamme mielestä vietimme aivan liian paljon aikaa netissä, kun olisimme voineet makoilla jouten ja silitellä lemmikkiä. Ovela katti kosti koneelle ja hajotti sen lopullisesti. Ehdimme harjoitella vanhaa kunnon elämää noin kuukauden päivät ennen kuin tänään saapui uusi kone.

Our cat thought we spent way too much time online. That time, she argued, could be much better spent lying on a sofa and petting a sweet animal. So, the clever cat got an idea and "accidently" dropped our laptop on the floor. That was the end of the well-served computer! So, we've been practicing an old-fashioned life until today, when this beautiful new machine came.

Koneen mukana hävisivät tietysti esimerkiksi parin viime vuoden valokuvat ja videoleikkeet, vaikka onneksi joitain harvoja oli poltettu talteen. Enkä viitsi edes ajatella, mitä muuta, koska takaisin niitä ei saa. Siinä samalla menivät joka tapauksessa myös valokuvat niistä muutamista joululahjoista, jotka ehdin saada valmiiksi hyvissä ajoin. Näytän tässä pari viimeistä lahjaa, jotka olivat koneen rikkoutuessa yhä kuvaamatta.

Some things that were lost with the computer I'd rather not think about, since they are gone for good. Among them were pictures of the early-finished Christmas presents, but they weren't many or too skillfully made, so I don't feel bad about that. I'll show some of these gifts I finished after the machine broke.

Kaikki saivat sydämiä joulutervehdyksinä.

Everybody got hearts as christmas greetings.



Terho sai kaulaliinan ja lapaset. Tärkeintä ovat tietenkin tupsut kaulaliinan päissä! Käytin seiskaveikkaa, josta tuli ihan kivan tuntuista, kun annoin sille lanoliinikylvyn. Kaulaliina on neulottu putkeksi, jotta oikea puoli olisi aina päällä.

Terho got new mittens and a matching scarf. The important thing with this one are, of course, the tufts (is that the correct term?) on the scarf ends. The yarn is Novita Seitsemän veljestä, which is not generally worshipped in Finlad, but I think it turned nice after a lanolin bath. The scaft is worked in the round, so that the right side would always be on.



Isä sai t-paidan. Tämä oli eka kerta, kun piirtelin kankaalle, enkä voi jäljellä kehua! Onneksi isä ei ole kovin kranttu pukeutumisensa suhteen...

Dad got a t-shirt. This was my first time using fabric paint, and the time I finished this wasn't excactly my finest hour. But luckily, my dad isn't very peculiar about his clothing.

Can you spot two cats on the picture?

Kummityttö sai etanapipan ja iloisen kassin, jossa voi vaikkapa säilöä leluja.

Our goddaughter got a snail hat and a happy bag in which to store her toys, for example.

Kiitos kovasti, Lotta, Pilvi, Sherri ja Salla, jotka piristitte päiviäni kunniamaininnoilla. Olen tosi iloinen niistä! Katsotaan, muistaisinko ja ehtisinkö jakaa tätä vielä jonain toisena päivänä eteenpäin. Nyt on tiedossa ihan uutta luksusta: Elokuvailta ihan omassa kodissa.

Than you so much, Lotta, Pilvi, Sherri and Salla,who made my day by giving me this honor. I might pass it on on another day, but now I have to hurry. I've been lacking movie nights at home for a half a year, but that will change NOW.

Come Christmas!

Suvussa on nyt pappi, joten eikös olisi hyvä olla myös ihan oma kirkko? (Onnea vielä Annalle!)

We have a priest in the family now, so I thought it would be appropriate to build a very own church.



Kaavat ja ohje ovat Piparkakkutalot-kirjasta.

Pattern is from the book Piparkakkutalot. (It's originally in Swedish, but I couldn't find the original name of the book.)



Olin vähän huolimaton viimeistelytöissä. Sokeriliisteriä on siellä täällä ja aivan liikaa. Kuorrutus on myös aika luokatonta etenkin kuoripäädyssä.

I didn't do a nice job when attaching the parts. There's sugar all over and way too much of it. I was also too hasty on the icing, especially on the other end of the church.



Tämä oli eka piparitaloni, joten sen on oltava ok. Harmittaa vaan vähän tuo ikkunoiden tyhjyys - näyttää ihan kuin vanhaan kirkkoon olisi vaihdettu uudet ikkunat.

This was the first ginger bread house I've built, so I'll say it's ok. The thing I miss the most are the windows that go together with the church. Now it seems like they would have been replaced by modern windows.

Shiny Objects

Tein satutuntien söpöille muksuille pikkujoululahjaksi heijastimet.

The cute kids at the library fairy tail hour got reflectors as early christmas gifts.



Heijastimia oli tietysti aika paljon enemmän kuin tässä kuvassa. Epäilin vähän, näkyykö heijastinnauha yhtään tupsussa (varsinkin kun leikkasin omani yksipuoleisesta heijastinkankaasta), mutta kaikki tupsut läpäisivät taskulampputestin kirkkaasti. Jopa ne, jotka tein vähän tiheämmiksi kuin nuo kuvassa olevat. Idea heijastimiin tuli tutulta, joka taas löysi sen Kädentaitomessuilta. (Äh, enpä vieläkään tiedä, missä blogisi sijaitsee!)

At the end, there were far more reflectors than is shown in the picture. I had my doubts about how well the reflector straps would show in the middle of all that yarn (I didn't have the "shoe-lace-kind-of", I cut mine from a one-sided fabric), but they passed the flash light test brightly. Something of this sort was originally seen at a crafts fair by a friend of mine (a friend of my sister's, actually).

Itsetehdyt joululahjat ovat muuten täällä tänä vuonna vähän kortilla. Huolimatta yrityksistä ja ponnistuksista en ole saanut aikaan kuin pari vaivaista, ja nekin ovat vielä kesken. Etukäteispahoittelut lahjottaville! Onneksi ensi vuonnakin on taas joulu.

Despite all my hopes and efforts, I haven't managed to make too many christmas gifts myself. The ones I've started are unfinished. But I won't make a big deal out of it - there's always next christmas.

Niilo sai nimpparilapasensa! Taitavat olla ihan kelvollisen pehmeät.

Niilo got his gift mittens! I assume they're soft enough.