Falling in Love

Syksy on ihanaa aikaa!

I'm in love with fall!



Kesä antaa meille käsintehdyt lahjansa, joista saamme nauttia koko tulevan talven.

Summer hands us her handmade gifts, and we get to enjoy them all winter long.





Kaikki alkaa taas alusta, illat viilenevät ja tuulet muuttuvat puuskaisemmiksi.

Everything starts over again. Nights become chilly and winds grow in confidence.



Saa nukkua rauhassa viileässä, lämpimän peiton alla.

The bedroom temperature sinks and you have a warm blanket on you. Zzzz.



Voi selailla kansalaisopistojen kivoja lehtiä. Sieltä löytyy kaikki maailman taidot!

At daytime, you start considering what hobbies to start this year. They offer courses of almost everything at the community college!



Saa ostaa mielettömät määrät villalankoja aina kun sellaisiin sattuu törmäämään. Nyt on jo kiire varustautua. Saa ostaa myös puuvillaisia, jos löytää halvalla.

It's you duty to prepare for winter, so buy all the wool you run into. Buy cotton as well, if it's on sale.



P.S. Viime postin Nice matters award jatkaa tietänsä Hasbulle. Ota koppi, sisko! Kiitos, kun kävit puolestani lanka-asioilla!

Turning Brown

Tässä lekottelevat Hasbun nimpparisukat. Se on ensimmäinen lahja, jonka ikinä olen neulonut Hasbulle! Toisin päin tämä homma onkin jo toiminut vuosikausia. Hasbu, jos luet tätä, ajattelin, etten pilaisi mitään, kun kerran olet jo sovittanut yhtä sukkaa.

These are Hasbu's socks. It's the first gift I ever knitted for her! (But I've received quite a few handknitted or -crocheted gifts from her.)

Some cat hair in the knitting as always...

Erä-Hasbun sukat
Ohje: Eränaisen polvisukat, Sukkasillaan
Lanka: Pirkanmaan kotityön Paksu pirkkalanka, pääsävy 325. 188 grammaa
Puikot: 2,5 bambut
Muutokset: Ihan tyhmiä. Lyhensin vartta, kun pelkäsin, ettei lanka riittäisi. Tottakai se riitti, jäi runsaasti ylikin. Nämä eivät siis oikeastaan ole polvisukat, mutta ihan mukavan pitkät varret näihin silti tuli!



Hasbu's socks
Pattern: Eränaisen polvisukat, Sukkasillaan
Yarn: Paksu pirkkalanka, Pirkanmaan kotityö, main colour number 325. 6.6 ounces.
Needles: 2,5 mm bambu dpn's
Alternations: Silly me. I thought I would run out of yarn again so I didn't knit them all the way to knee leght. Of course I ended up with at least 40 grams of yarn when I finished...



Muutama muukin ruskea työ on puikoilla. Nämä kaksi ovat huiveja minulle itselleni. Ne on neulottava pian loppuun, että voin aloittaa hommat uusilla addeillani. Sitä ennen en uskalla edes kokeilla, sillä voi olla, ettei addi-tieltä ole enää paluuta...



These brownies will be scarves pretty soon. I have the perfect motivation for knitting fast: My new Addis which I won't get to try before these are finished. I suspect I would not even touch these needles after trying them...



Ja niin, Maitzu oli ihana ja muisti minua tällaisella. Tulin siitä iloiseksi! Minun täytyy vielä miettiä, kenelle sen itse antaisin. Ja tutkia, missä kaikkialla se jo on!

Maitzu was so sweet as to give me this badge. I am so happy with it! But I need some time to think about to whom I'll pass it to.

I'm Spoiled

Nuttulan minulle lähettämä arpajaisvoitto oli Junk Style -kirja. Käsittämättömän anteliasta, vai mitä? "Roskatyyli" taitaa olla sitä ominta minua sekä hyvässä että pahassa, minkä läheiseni varmasti allekirjoittavat (kaikkein lähimmät alleviivaavat sanan pahassa). Olen viettänyt kirjan parissa monta riemukasta hetkeä, mutta kaikkein hauskinta oli kuitenkin huomata tämä kuva:

Nuttula sent me this book called Junk Style as a blog ruffle prize. Thank you so much for your generousity, Nuttula! Everybody who knows me knows also that the words junk and style go well together with the name Heidi. The ones closest to me might even argue they occasionally go too well together, but never mind them. I've enjoyed the book very much. It is clear, however, that the most delightful moment was to notice this picture:



Tiedättekö miksi? No tässäpä pieni vihje, keittiöstämme poistettu lavuaari. Se on ihana, mutta keittiöömme se oli liian pieni ja seinään kiinnitettävänä mallina se olisi sijoittunut epäkäytännöllisesti tason takaosaan. Muistaakseni siinä oli yläreunassa kuvan mukainen sininen tiiviste (?), mutta otin sen huonokuntoisena pois. Nyt lavuaari odottaa uudelleensijoitusta johonkin märkätiloista, jotka kaikki ovat vielä remontoimatta.

Do you know why? I'll give you a hint. This is a sink that had to be removed from our kitchen due to its size and shape. The sink is quite small and it's meant to be placed directly on the wall, which was too unpractical in our small kitchen. I'm thinking there used to be this blue insulation (?) band on the upper part too, like in the picture, but I guess it was in a bad shape so took it off. The sink will re-live its life in our restroom or bathroom if we ever get them started and finished.



Lisäksi Nuttulan paketissa oli kaksi levyä Fazerin suklaata. Hmm, missäköhän ne olivat kun etsin niitä kuvauksia varten..?

As if this wasn't enough, there were also two chocolate bars (my absolute favorites) in the package. Strangely enough, I couldn't find them at the time of photographing...

Sherrikin hemmotteli minua. Vastapalveluksena täysin olemattomasta palveluksesta hän lähetti minulle vaikka mitä: mukin, kortteja, erityisherkkusuklaata ja sikäläistä paikallista lankaa. Lanka on ihanan pehmeää merinovillaa. Se on alla kuvassa ensimmäisten ja ainokaisten addieni kanssa, jotka taas sain Hasbulta nimpparilahjaksi. Niitä pitää päästä heti kokeilemaan! Kävisivätköhän lanka ja puikot hyvin yhteen?

I've got some other things, too. I did the smallest favor to Sherri (well, I still won't say it was a favor at all, just plain conversation) and she sent me loads of lovely stuff in return: A coffee mug, postcards, very special chocolate which I've saved for a day I need to treat myself and yarn. The yarn is super soft merino wool and feels so lovely! Also pictured are my first and only addis. I got them from Hasbu. I'm thinking I should propably pair these two (actually 5+1=6) as soon as possible...



En edes ala esittellä lehtiä, joita sain äidiltä... Kaikki ovat varmaan jo nyt samaa mieltä: minut on hemmoteltu ihan piloille!

So, hands up the one who could say that I wasn't totally spoiled? (If I see any hands, I'll show you the magazines my mom got me...)

Keeping Promises

Niilo sai hyvän aikaa odottaa Niilo-kirjan valmistumista. Ongelma oli epäkiinnostavan (mutta selvästi kovin kätevän) laminointikoneen hankkiminen ja käytön opettelu. Niilon luvalla laitan tähän kuvasarjan koko kirjan sisällöstä, kuten tuli aiemmin luvatuksi.

Niilo got to wait for his Niilo book for quite some time. The only problem was to buy and learn how to use an uninteressant laminatting machine. Uninteressant, yet very handy and simple. As previously promised, I'll show the whole book (with Niilo's permission, of course.)





Kuten huomaatte, sidontatekniikka on perin vaatimatonta.

You may notice that I'm not actually a book binder...



Niilo perheineen on muuttanut uuteen kotiin, ja tupaantuliaislahjaksi hän sai puuvillaisen torkkupeiton.

Niilo moved to a new home, and as a housewarming present I gave him this cotton blanket.



Pienen pojan puuvillapeitto (Samankaltainen kuin tämä)
Lanka: Monaco cotton
Puikot: 6 mm.
Koko: n. 70 x 95 cm

A little boy's cotton blanket (very similar to this one)
Yarn: Monaco cotton
Needles: 6 mm.
Size: appr. 26,5 x 37,4 inches

Hasbu ja Tomppa saivat tulppaaneita.

Hasbu and Tomppa got tulips.



Sain muuten eilen mahtavan arpajaisvoiton Nuttulalta! Siitä lisää heti, kun kameran patterit ovat hieman elpyneet.

I won a ruffle at Kirjakahvila! I got a delightful book on the mail yesterday. I'll show it as soon as the batteries for the camera have been charged.

Fisherman's Friends

Ystävämme teki meillä talkootöitä oikeastaan koko viime syksyn ajan, vähän kerrallaan. Hän kertoi haaveilleensa paksuista, täysvillaisista polvisukista pilkkiretkiä varten. 1+1= Kalamiehen varustelu syksyn ja talven kalareissuja varten.

Our friend helped us a lot around the house last fall. He once mentioned that he had dreamed of (those were his excact words) thick, woolen knee-highs for wintertime fishing (what do you call it when you fish through a hole on the ice?). So I made him those and a little extra, too.



Väiskin pilkkisukat
Ohje: Sukkasillaan, Matti
Lanka: Paksu Pirkkalanka, 273 grammaa
Puikot: 2,5 bambut
Saldo: kaksi katkennutta puikkoa, loput sukista neulottu lyhykäisillä versioilla

Väiski's ice fishing socks
Pattern: Sukkasillaan, Matti
Yarn: Heavy , 9.6 oz
Needles: European 2,5 bambu dpn's
Ended up with: two broken needles and the rest of the socks to knit with them

Neuloessani näitä sukkia sain oppia, että samannumeroiset jalat voivat olla kovin erikokoisia. Teatterireissulla sovitin sukkaa parille henkilöille, joiden kengän koko on toivottu 43-44. Sukka sopi mainiosti. Sen jälkeen sovitin sitä 42-43-jalkaiselle tyypille, ja sukka olikin liian pieni. Miten tämä voi olla mahdollista? Voiko jalan leveys vaikuttaa noin paljon? Jäin vielä illaksi 41-, 42- ja 46-jalkaisten seuraan, ja jouduin heidän jaloillaan mallaamaan parhaan mahdollisen tuloksen. Toivottavasti se nyt kolmen purkamisen ja uudelleenneulomisen jälkeen on sopiva! (Kuvan mallille sukka on 2-3 numeroa liian iso.)

I didn't realize it before, but somehow people with same-sized feet wear different-sized socks. These socks were meant for a guy whose feet are about European size 43-44, and during a weekend of some intese theatre work, I managed to chase two perfect sock models (their feet were excactly the same size). The sock fit them both, and I knit happily on. When I was nearly finished, I had to try it on a 42-foot, and to my amazement, it was too small! I was puzzeled and still am. I ended up spending the night with feet sized 41, 42 and 46, and had to figure out the size between them. Hope they fit, since the decreases were re-knit three times! (The feet on the picture are hopelessly too small for the socks. They are the number 41's.)

Harmittaa vähän tuo värin vaihtuminen jalkaterässä. Terä näyttää märältä. Se ei ollut tarkotus, mutta en voinut arvata, että yksi sukkapari syö lähes 300 grammaa lankaa. Malli on kyllä aivan ihanan konstailematon ja hyvin istuva!

Too bad that I didn't find the same shade of grey when I run out of the first two skeins. The yarn I got is darker (but not dark enough to actually stand out nicely) and now I can't help thinking that it seems like the socks were wet. but I really like the pattern. A perfect fit!



Kalahansikkaat syksyn koleille keleille
Ohje: Ei ohjetta, annoin mennä vaan!
Lanka: Virolainen hahtuva kaksinkertaisena, 87 grammaa
Puikot: ehkä nelosen-vitosen luokkaa

Eipä näistä oikein mitään. Ne ovat aika rok, voisin käyttää itsekin.

Fishing mittens for the fall chills
Pattern: No pattern, just cast on and knit.
Yarn: Doubled Estonian unspun wool, 3 oz
Needles: European fourish-fiveish dpn's

Not much to say. I think they rock in a quiet manner.



Kirpputorin hengetär on ollut viime aikoina armelias. Viimeksi mukaan tuli portugalilaista kartiopuuvillaa (360 grammaa) ja mukavasti nappeja. Kiitti, hyvä henki! Uhraan taas ensi viikolla kymmenykseni alttarillesi.

The good Flea Market spirit has favored me lately. She gave me this portuguese cotton yarn and a load of nice buttons! Thank you, spirit! I'll be sure to make my sacrifice next week again.

Good Enough!

Olipa hyvä, että käytin sinistä neuletakkia pesukoneessa! (On mainitsemisen arvoista, että ymmärsin tehdä noinkin itsestäänselvän jutun.) Kuivuttuaan se oli, yllätys yllätys, kutistunut ihan järkeviin mittoihin. Onneksi ei liikaa, sillä kiristävät vaatteet jäävät minulla kaappiin.

Good for me! I did a reasonable thing by washing the blue cardi before starting steeking. (It may seem like a thing a normal person would automaticly do, but I still think it's a thing worth congratulationing yourself about.) It turned out much better fitting after the wash. And I don't like my clothes too tight, so it is actually a perfect size now!

Olkasaumat laskeutuvat yhä melko alas hartioille, mutta se on mallin vika, ei minun. Ystäväni kehotti minua tuunaamaan ne, mutta en tuunaa! Kesän Phildarissakin oli ainakin yksi tuollainen retro-ysäri-malli, joten olen ihan muodikas olkapäälinjoineni, heh.

The shoulders on the pattern are not too nicely constructed, and I decided not to change it, so I eneded up with a kind of a low shoulderline. My friend said I'd have to work on them, but I won't. This summer's Phildar has at least one cardi that has quite similar retro-nineties-construction, so me and my cardi, we're actually hip!

Hihat ovat muuten tuollaiset vähän oudosti lievän puhvit, ja kun katsoin tarkemmin Modan mallikuvaa, ne ovat sellaiset näemmä ihan syntyjään. Enpä huomannut silloin, kun oli aikaa vaikuttaa asiaan.

The sleeves are strange - kind of puffy. I didn't notice it on the picture at first, and now it's too late to complain.



"Beige neuletakki"
Malli: Moda 3/2007
Lanka: Netistä ostettu ihanan pehmeä puuvilla, ostopaikka sittemmin kadonnut muistista (harmi!), 363 grammaa
Puikot: Enpä muista enää niitäkään.

"A beige cardigan"
Pattern: Moda 3/2007
Yarn: I wish I could remember where I got this so I could check the name, 363 grams.
Needles: Sorry, no idea of these eather.

Muuten, kaikesta huolimatta olen ihan tyytyväinen. Tässä on minusta jotain tosi selittämättömällä tavalla kivaa, vaikka ei kuitenkaan mitään erikoista. Ehkäpä siinä juuri koko homman juju!

Despite of all I'm quite happy with the result. I don't know what it is that I like about in this, since there really isn't anything special. Maybe it's just that.

Seven Sides of Me

Seitsemän faktaa -meemi tupsahti tänne lähes yhtäaikaisesti sekä Riepalta että AnniKaiselta. Kiitos!

1. Minulla ei ole lempiväriä, ei lempimusiikkia eikä lempikirjaa. Asiat muuttuvat aikojen mukana.

2. Olen kai vähän kömpelö, sillä olen pienestä pitäen joutunut säännöllisesti pikku haavereihin.

3. En tiedä, mitä aion tehdä isona.

4. Annan itsestäni huonon ensivaikutelman. Ystäväni kertovat pitäneensä minua ensin kopeana, ylpeänä tai ylimielisenä. En ole kopea, ylpeä enkä ylimielinen, eikä minulla ole mitään syytä ollakaan. Ilmeissäni on jotain kovin harhaanjohtavaa. En osaa hymyillä kovin paljon, ainakaan suullani. Harjoittelen hymyilyä silläkin riskillä, että vaikutan teennäiseltä.



5. Minun on mahdotonta pukeutua "mökkivaatteisiin" mökilläkään, vaikka sitten olisin yksin. Turhamaisuus on seurannut minua koko elämäni ajan. Äitini viihdyttää ihmisiä kertomalla tarinoita pukeutumisestani hiekkalaatikolle.

6. Blogini nimi kertoo paljon elämänrytmistäni. En yhtään tykkää kiirehtiä. Luulen, että vereni kiertää suonissani keskimääräistä hitaammin.

7. En keksi juuri ällömpää asiaa kuin pureskeltu purukumi, oli se sitten missä tahansa.


Ehkäpä Niilo haluaisi seuraavaksi kertoa itsestään?



I was challenged to tell seven facts about myself by Rieppa and AnniKainen. Thank you, ladies!

1. I don't have a favourite colour, a favourite music or a favourite book. Times change, so do my affections.

2. I guess I'm a bit clumsy, since I've ended up in minor accidents on a regular basis ever since I was a child.

3. I don't know what I'm going to do when I grow up.

4. People tell me the first impression of yours truly isn't that nice. Many of my friends have confessed first thinking that I was arrogant, proud and/or haughty. However, I'm not any of those things, and I got no reason to be. But my facial impressions can be misleading. I don't smile too much, though I remind myself to do so. But I do smile in my heart, a lot.



5. Even when I'm by myself on the cabin, I can't wear whatever is available. I need to be able to choose my clothes. Vanity is a characteristic I was born with. My mom entertains people with stories involving the young me and the playground.

6. The name of my blog, hitaat kiireet, is a part of a Finnish saying. The saying is used when something needs to be done, but progresses very slowly. I enjoy slowness to it's extreme. I do not feel good when I'm rushed. The blood in my vains runs slower than usual.

7. The nastiest thing that I can imagine is a used chewing gum.



Would Niilo be so kind as to tell something about himself next?



Sininen neuletakki tuli valmiiksi ja on ihan liian väljä. Väljyys on toki nouseva trendi, mutta tämä on jo liioittelua. Harkitsen ottavani ompelukoneen ja sakset käyttöön, kunhan tuo tuosta ensin kuivuu. Sopivampana neule olisi ihana, painava ja pehmeä.

I finished the blue cardi, and it's way too big on the shoulders. "Big" seems to be the word of fashion this fall, but I think this cardi is taking it too far. I'm considering steeking. Besides being too big, the thing is lovely, soft and heavy.